Huijausta vai ei – mistä sen voi tietää?

Huijaukset ovat valitettavan yleisiä ja uusia syntyy koko ajan lisää. Huijausten tunnistaminen ei ole aina helppoa, mutta sitäkin voi opetella. Seuraa uutisia, kysy kaverilta tai asiantuntijalta ja juttele huijausviesteistä myös läheistesi kanssa. Tältä sivulta otat haltuun perusasiat: millaisia kyberhuijauksia on olemassa sekä miten olet valppaana ja vältyt menemästä niihin.

Tietojenkalastelu

Saitko epäilyttävän tekstiviestin, sähköpostin tai puhelun? Tietojenkalastelun avulla rikolliset yrittävät saada haltuunsa esimerkiksi käyttäjätunnuksia, salasanoja, pankkitunnuksia tai luottokorttitietoja.

Romanssihuijaus

Romanssihuijaukset hyödyntävät ihmisten perimmäisiä tunteita ja tarpeita, kuten rakkauden ja läheisyyden kaipuuta tai yksinäisyyttä. Petokset ovat usein järjestelmällisiä ja taitavasti toteutettuja. Siksi niihin uskominen on hyvin inhimillistä.

Huijarit käyttävät valheellisia henkilöllisyyksiä ja esittävät etsivänsä seuraa tai kumppania, niin kuin oikeatkin henkilöt. Erona on kuitenkin se, että tämä verkossa äskettäin tapaamasi henkilö saattaa pian pyytää sinulta rahaa jollakin verukkeella. 

Jos epäilet, että läheistäsi huijataan, ota asia puheeksi. Netistä löytyy paljon romanssihuijausten uhrien kokemuksia. Tapaukset noudattavat usein samaa kaavaa. Etsikää yhdessä tietoa ja käykää läpi muiden tarinoita. Niissä voi olla tuttuja piirteitä, jotka auttavat läheistäsi tunnistamaan, että hän on huijauksen kohteena.

Toimitusjohtajahuijaus

Tässä huijaustavassa työntekijä saa esimerkiksi yrityksensä toimitusjohtajan nimissä viestin, jossa tyypillisesti käsketään maksamaan kiireellinen lasku tai ostamaan lahjakortteja. Huijari vetoaa siihen, ettei juuri nyt voi itse hoitaa asiaa. Jos huijaus onnistuu, todellisuudessa työntekijä siirtää rahat huijarin hallitsemalle tilille.

Tällaisia huijausviestejä voi tulla etenkin niille työntekijöille, jotka hoitavat laskutusta, palkkoja tai HR-asioita. He ovat rikollisille erityisen kiinnostavia kohteita.

Valheelliset hakukonetulokset

Huijaussivustolle voi päätyä myös hakukonetuloksiin ujutettujen linkkien kautta. Kun etsit hakukoneella vaikkapa polkupyöräkauppaa, hakutulosten kärjessä voi olla esimerkiksi verkkokaupaksi naamioitu "Paras Fillarikauppa" -huijaussivusto. 

Tämän ilmiön nimi on haittamainonta (malvertising). Siinä rikolliset ostavat sivuilleen paikan hakutulosten kärjessä. Esimerkiksi pankin tai verkkokaupan sivuja hakeva saattaa huomaamattaan valita valheellisen mainoksen tai hakutuloksen, jonka paikkaa rikolliset ovat nostaneet harhaanjohtavia taktiikkoja hyödyntäen.

Jos siis olet menossa tutulle sivustolle, älä mene sinne hakutulosten kautta vaan sivuston osoite kannattaa kirjoittaa suoraan osoitepalkkiin. 

Videoväärennökset ja tekoälyhuijaukset (deepfaket eli syväväärennökset)

Tekoälyn avulla voidaan yhdistää ääntä, videota, tekstiä tai kuvia videoväärennöksiksi (deepfake eli syväväärennös). Niissä todellisista ihmisistä tehdään uskottavia virtuaalisia kopioita. Tällaisia tekniikoita hyödynnetään huijauksiin ja informaatiovaikuttamiseen. Esimerkiksi yhdestä henkilöstä kuvattuun videoon voidaan uskottavasti siirtää jonkun toisen henkilön kasvot. Myös henkilön äänestä voidaan tehdä aidon tuntuinen väärennys ja käyttää tarkoituksella harhaanjohtavasti. Tällaisella videolla voi näyttää siltä, että henkilö puhuu asioita, joita hän ei ole koskaan oikeasti sanonut.